Money makes the world go round

Ei tuo vanha sanonta taida miksikään muuttua. Kauhistuneena luin Aamulehteä 12.8. kun siinä kirjoitettiin kurjista oloista Venezuelassa. Siellä politiikka ei ole oikein toiminut niin kuin meillä.

(Valitettavasti Aamulehden linkit toimivat vain niille, joilla on Aamulehden käyttäjätunnukset. En löytänyt näitä artikkeleita vapaasti jaettavaksi.)

Mutta osataan sitä Suomessakin. Marko Virkamäki on ottanut asiakseen vammaisten asiat, ja se, mitä Aamulehdessä kerrottiin 19.8. ei kyllä paljoa toiveikkuutta lisää.

Kun kaikki palvelut vähenevät ja aina vaan enemmän odotetaan, että ihminen itse hoitaa asiansa koneiden välityksellä, niin mihin joutuvat ne, jotka eivät sovi yleismuottiin? Kuitenkin on henkilöitä, jotka ovat näyttäneet, että erilaisuus on hyvästä ja saavuttaneet suuria vaikka eväät joillakin mittareilla olisivat olleet vähäiset.

 

Mutta alkuperäiseen kysymykseen: tarvitseeko kaiken pyöriä rahan ehdoilla?

Olen käsittänyt, että jonkunlaista vastaliikettäkin tuolle on… jotkut pyrkivät etätöihin, jotkut muuttavat maalle, jotkut peräti metsään. Ainakaan yksilötasolla ei siis tarvitse alistua jatkuvaan rahan takia oravanpyörässä juoksemiseen.

Selvää on, että aihe on universaali. Siitä osoituksena ainakin La monnaie, martiniqilais- cap-verdienneläis- congolaisen bändin veto: